Huom! Dokumentin lopusta löydät Betoniyhdistyksen ääniteknisen toimikunnan hyväksymät rakennekortit pdf-muotoisina sekä rakennekortit autocad-muodossa (21 dwg-kuvaa, pakattu zip-muotoon). Rakennekortit on päivitetty 3.10.2002.
Betonivälipohjien askelääneneristys
Rakentamismääräyskokoelman vaatimukset
- pienin sallittu ilmaääneneristysluku R'w on asuinhuoneistojen välillä 55 dB ja
- suurin sallittu askeläänitasoluku L'n,w on asuinhuoneistojen välillä 53 dB.
Suomessa betonirakenteisten asuinkerrostalojen rakennejärjestelmä on ollut pitkään vakiintunut; uudet ääneneristysmääräykset ovat kuitenkin edellyttäneet muutoksia pitkään käytössä olleisiin rakennetyyppeihin, etenkin välipohjiin. Betonivälipohjan askelääneneristys voidaan toteuttaa monella tavalla: saavutettava askeläänitasoluku riippuu mm. lattianpäällysteestä ja kantavasta laattarakenteesta. Rakennekorttien tarkoituksena on esitellä välipohjavaihtoehtoja, joilla askelääneneristysvaatimus voidaan saavuttaa.
Askelääneneristyksen toteuttaminen
Askelääneneristysvaatimus saavutetaan esimerkiksi riittävän massiivisilla joustavalla lattianpäällysteellä päällystetyillä välipohjilla tai kerroksellisilla rakenteilla, joissa betonirakenteeseen liittyy joko kelluva lattia tai alakatto. Taulukossa 1 on esitetty rakenneperiaatteet, joilla voimassa olevat ääneneristysvaatimukset voidaan saavuttaa.
Lattiaan kohdistuva isku aiheuttaa sitä suuremman askeläänen mitä vähemmän isku vaimenee. Päällystämätön betonilattia, ns. raakavälipohja, on kova eikä vaimenna iskuja kovin hyvin. Kovapintaisten raakavälipohjien askelääneneristystä voidaan parantaa käyttämällä joustavia lattianpäällysteitä. Riittävän joustavat lattianpäällysteet toteuttavat nykyiset ääneneristysmääräykset suoraan kantavan betonirakenteen päälle asennettuina.
Taulukko 1.
Voimassa olevat ääneneristysvaatimukset täyttävien välipohjien rakenneperiaatteet. Kelluva lattia, joustava asennuslattia ja välipohjan alapintaan joustavasti kiinnitetty levyverhous mahdollistavat sekä joustavan lattianpäällysteen että lautaparketin käytön.
Raakavälipohjan askelääneneristävyyden parantamiseksi voidaan käyttää myös kaksinkertaista rakennetta, jossa massiiviseen välipohjarakenteeseen liittyy kelluva lattia, asennuslattia tai alaslaskettu katto. Kelluvan lattiarakenteen pintalaatan tai -levytyksen alla on vaimentava kerros, joka voi olla mineraalivillaa tai elastisoitua polystyreeniä (EPS). Kelluvan lattian pintarakenne voi olla betonilaatta, pumpputasoitevalu tai levyrakenne. Alaslasketun katon ja välipohjalaatan välisenä vaimentavana kerroksena toimii ilmatila, joka voidaan täyttää mineraalivillalla.
Joustavat lattianpäällysteet
Vaadittu askeläänitaso saavutetaan parhailla muovimatoilla, kun välipohjan kantavana rakenteena on 265 mm tai 320 mm paksu ontelolaatasto tai vähintään 220 mm paksu massiivinen betonilaatta. Joustavien lattianpäällysteiden mittaustuloksia on taulukossa 2.
Taulukko 2.
Askelääneneristysvaatimukset täyttäviä mittaustuloksia muovimatoilla päällystetyistä betonivälipohjista.
Lautaparketti ja alusmateriaali
Lautaparketin käyttäminen ilman kelluvaa lattiarakennetta edellyttää, että parketin ja betonirakenteen väliin tuleva alusmateriaali on ääniteknisesti toimiva. Lautaparketilla päällystettyjen välipohjien mittaustuloksia on taulukossa 3.
Taulukko 3.
Askelääneneristysvaatimukset täyttäviä mittaustuloksia lautaparketilla päällystetyistä betonivälipohjista.
Useimmat parketinalusmateriaalit edellyttävät tavanomaisen ontelolaataston kanssa käytettyinä vähintään 60 mm paksua pintavalua betonista. Lautaparketti asennetaan alusmateriaaleineen pintavalun päälle. Ontelolaatan pitää tällöin olla vähintään 265 mm paksu. Lautaparkettia voidaan käyttää ilman pintavalua, jos välipohjan kantavana rakenteena on tavallista raskaampi ontelolaatasto P32R tai O32R. Käytettäessä huokoista kuitulevyä alusmateriaalina 320 mm paksu tavanomainen ontelolaatasto ei edellytä pintavalua.
Lautaparkettia käytettäessä massiivisen betonilaatan pitää olla vähintään 240 mm paksu. Lautaparketti voidaan tehdä ilman kelluvaa lattiaa joustavan alusmateriaalin kanssa myös käytettäessä alaslaskettua umpinaista levykattoa, joka kiinnitetään joustavasti 265 mm paksuun ontelolaattaan. Myös massiivisen betonilaatastolle asennettavan lautaparketin alusmateriaalina voidaan käyttää huokoista kuitulevyä.
Kelluvat lattiat
Kelluva lattiarakenne voidaan tehdä massiivisen betonilaatan tai ontelolaatan päälle. Kelluva pintarakenne voi olla noin 70 mm paksu betonilaatta, pumpputasoitekerroksesta muodostuva laatta tai rakennuslevyistä tehtävä rakenne. Kelluvan pintarakenteen alle asennetaan joustava kerros, jonka tulee säilyttää äänitekniset ominaisuutensa pitkäaikaisessa dynaamisessa ja staattisessa kuormituksessa. Mineraalivillat ASL-2, KKL, FLO ja OLK sopivat kaikkien kelluvien lattioiden joustaviksi kerroksiksi. Elastisoitua polystyreeniä Isora Step voidaan käyttää betonisten pintalaattojen ja pumpattavien tasoitteiden alla.
Kelluvat lattiat mahdollistavat lattianpäällysteen valinnan vapaasti. Lattianpäällysteenä voi olla muovimaton, laminaatin, lautaparketin ja mosaiikkiparketin lisäksi myös keraaminen laatta ja luonnonkivi. Taulukossa 4 on askelääneneristysvaatimukset toteuttavia mittaustuloksia rakennuksissa tehdyistä mittauksista.
Taulukko 4.
Askelääneneristysvaatimukset täyttäviä mittaustuloksia betonivälipohjista, joiden päällä on kelluva lattia.
Joustava asennuslattia
Joustavista asennuslattiajärjestelmistä on rakennekorteissa toistaiseksi esitetty yksi, Debel 2000 -lattiajärjestelmä. Tämä joustava asennuslattia voidaan päällystää muovimatoilla Upostep 53, Upostep 20 tai Tapiflex 162 S(T). Myös lautaparkettia voidaan käyttää ääniteknisesti toimivan alusmateriaalin kanssa. Lautaparketilla ja alusmateriaalilla päällystetyn välipohjan askeläänitasoluvuiksi on mitattu 48 dB ja muovimatolla Tapiflex 162 S(T) päällystetyn 47 dB.
Äänitekniset rakennekortit
Suomen Betoniyhdistys ry:n ääniteknisen toimikunnan tehtävänä on hyväksyä rakennekortteja, joissa esitetään Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C1 äänitekniset vaatimukset täyttäviä välipohjarakenteita. Rakennekortteihin hyväksyttäviltä rakenteilta edellytetään 51 dB askeläänitasoa; tällöin on otettu huomioon virhemarginaalit ja se, että saman rakenteen pitää täyttää rakentamismääräyskokoelman vaatimukset erilaisissa olosuhteissa. Rakennekortteihin hyväksyttyjen rakenteiden ääneneristys on todettu kenttämittauksin todellisissa rakennuskohteissa.
Äänitekninen toimikunta käsittelee rakennekortit hakemuksesta ennen niiden hyväksymistä. Alla on lueteltu tällä hetkellä hyväksytyt rakennekortit. Lisäksi luettelossa on päivämäärät, jolloin kortti on hyväksytty ja jolloin korttia on viimeksi muutettu.
Rakennekorttien käyttö
Rakennekorteissa esitetään välipohjaratkaisuja, jotka on todettu kenttämittauksin rakentamismääräyskokoelman vaatimukset toteuttaviksi. Rakenteiden äänitekniset mittaukset on tehty korteissa esitetyillä tuotteilla. Tämä tarkoittaa sitä, että vain korteissa esitetyt rakennetyypit ja lattianpäällysteet on todettu ääniteknisesti toimiviksi kenttämittauksin. Korteissa esitettyjä lattianpäällysteitä ei voida vaihtaa ääniteknisesti huonommin toimiviin päällysteisiin.
Rakennus on äänitekniikan kannalta kokonaisuus; välipohja on yksi osa tästä kokonaisuudesta. Jotta rakennuksessa saavutettaisiin rakentamismääräyskokoelman äänitekniset vaatimukset, myös väliseinien, ulkoseinien, muiden välipohjaa sivuavien rakenteiden sekä kaikkien läpivientien ja LVIS-asennusten tulee toimia ääniteknisesti oikein. Betonirakenteiden ääniteknistä suunnittelua koskevia ohjeita on Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n julkaisussa Betonirakenteiden äänitekniikka (2000).
Välipohjaan liittyvien rakenteiden ja asennusten lisäksi ääneneristysvaatimusten saavuttaminen riippuu toteutuksesta. Rakenteiden tulee olla tiiviitä, sillä hyvin pienikin rako heikentää ääneneristystä helposti jopa 10 dB. Elementtirakenteiden saumavalut on tiivistettävä huolellisesti, jotta saumat saadaan varmasti valetuksi kokonaan umpeen. Saumojen tiiviyden varmistamiseksi ontelolaattojen pituussuuntaisissa saumoissa saa viedä kannattamalla enintään 2 halkaisijaltaan 20 mm sähköputkea. Ontelolaattojen päätysaumoissa saa viedä enintään 3 halkaisijaltaan 20 mm sähköputkea.
Betonirakenteiden äänitekniikka julkaisua myy Suomen Betonitieto Oy (puh. 09-6962 3627).
Lisätietoja julkaisusta antavat Heikki Helimäki / Ins. tsto Heikki Helimäki, puh. 09-5893 3860 ja Arto Suikka / RTT Betoniteollisuus, puh. 09-1728 4433.
Lisätietoja Betoniyhdistyksen ääniteknisestä toimikunnasta ja sen hyväksymistä rakennekorteista antavat Heikki Helimäki (puh. 09-5893 3860) ja Jussi Mattila / Betoniyhdistys (puh. 09-1299 408).