Betonipoikkileikkauksen halkeilukestävyys
Betonipoikkileikkauksen halkeilukestävyys
by 60 kurssilla 10-11.9 oli puhetta betonirakenteen halkeamakestävyydestä ja oli puhetta siitä että
a) Mrc = 1,7fckWc on epävarmalla puolella
b) tämä kestävyys Mrc riippuu rakenteen korkeudesta h
EC 2 käsittelee asiaa ainakin seuraavissa kohdissa:
7.1 (2) Jännityksiä ja taipumia laskettaessa poikkileikkaukset oletetaan halkeamattomiksi, mikäli taivutusta vastaava vetojännitys on enintään arvon fct,eff suuruinen. Suureen fct,eff arvona voidaan käyttää arvoa fctm tai fctm,fl, mikäli myös vähimmäisvetoraudoituksen laskenta perustuu samaan arvoon. Halkeamaleveyksien ja vetojäykistysvaikutuksen laskentaan käytetään arvoa fctm.
7.4.3 (4) Kuorman aiheuttamat siirtymät ja muodonmuutokset voidaan määrittää käyttämällä betonin vetolujuutta ja tehollista kimmokerrointa (ks. kohtaa (5)).
Taulukossa 3.1 esitetään vetolujuuden todennäköiset arvot. Yleensä toiminnan paras arvio saadaan käyttämällä betonin vetolujuuden keskiarvoa fctm. Kun voidaan osoittaa, että poikkileikkaukseen vaikuttava vetovoima (esim. kutistumisesta tai lämpötilavaihteluista aiheutuva) häviää, voidaan käyttää taivutusvetolujuuden keskiarvoa fctm,fl (ks. kohtaa 3.1.8).
EC 2 siis tunnistaa rakennekorkeuden vaikutuksen, mutta sen käyttö on tehty kovin vaikeaksi (minimiraudoituksen tarkistus, häviävä vetovoima).
Tästä syystä by 1030 ohjelman halkeamakestävyys lasketaan kaavalla
Mrc = fctm Wc
Kaava Mrc = 1,7fckWc, joka perustuu Poijärven 60-luvulla 5 cm:n palkeilla tehtyihin kokeisiin, antaa liian optimistisia arvoja. Myös silloin kun rakenteessa esiintyy plastista kutistumaa, esim. jatkuvien rakenteiden tuilla, alenee Mcr nopeasti ehjään poikkileikkaukseen verrattuna.
Brittien How to design antaa: Mcr= 0,9 fctmWc.
Saksalaiset ohjeet: Mcr= 1,9 x 0,5 fctmWc.