Auli Lastunen osallistui Suomen Betoniyhdistyksen edustajana fib:n kokouksiin juhannuksen alla. Kokoukset pidettiin Ranskassa, Antibes-nimisessä pikkukaupungissa Nizzan lähellä.
Technical Council
Viikonloppu alkoi lauantai-aamuna teknisen neuvoston (Technical Council) kokouksella. Teoriassa kokouksessa on edustettuna kaikki jäsenmaat ja kaikkien lautakuntien (commission) edustajat. Kokouksen tärkein asia on lautakuntien tilanne ja toiminta. Kaikki fib:n julkaisut valmistellaan nimenomaan näissä lautakunnissa. Lautakunnat tuovat kaikki uudet aiheet hyväksyttäväksi tekniselle neuvostolle.
Tärkein päätös oli aloittaa valmistelutyö laadunvalvonnan määrittelyn osalta. Eurooppalaisena aihe tuntuu vähän turhalta. Onhan meillä jo eurooppalaiset standardit EN 206 ja EN 13670. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että fib toimii maailmanlaajuisesti. EN-standardit ovat laajasti käytössä Euroopassa ja vähän sen ulkopuolellakin, mutta esim. USA, Brasilia ja Japani toimivat aktiivisesti fib:ssä eikä niissä käytetä EN-standardeja juuri lainkaan.
General Assembly
Sunnuntaiaamuna oli lyhyt yleiskokous (General Assembly), jossa osallistujia on enemmän. Siellä päätettiin vuoden 2026 budjetista ja hyväksyttiin vuoden 2024 taloudenpito. Samalla myönnettiin vastuuvapaus vuoden 2024 hallinnolle. Suurin osa kokouksesta kului kuitenkin tunnustuksen saajien esittelyyn.
fib on organisaatio, jossa annetaan suuri määrä erilaisia tunnustuksia joka vuosi. On myös tyypillistä, että niitä saadaan tietyssä järjestyksessä eli yhdelle ihmiselle kertyy niitä joskus useita. Tällä kertaa päätettiin yhdeksästä fib Fellow -tunnustuksen saajasta, kunniajäsenestä (Avraham Danzygier) ja kunniapuheenjohtajasta (Stephen Foster). Lisäksi puheenjohtajisto (Presidium) oli päättänyt jakaa kaksi ”Medal of Merit” -mitalia. Ne myönnettiin Konrad Bergmeisterille ja Walter Kaufmanille.
Cannes Bastide Rouge
Iltapäivä alkoi bussimatkalla Cannesiin tutustumaan Cannes Bastide Rouge -hankkeeseen. Hankkeeseen kuului kolme uudisrakennusta yhden jo olemassa olevan lisäksi. Vaikuttavin oli elokuvateatteri Cineum. Vaikuttavan siitä teki julkisivu, joka koostui n. 4 metriä sivumitaltaan olevista UHPC-levyistä, jotka oli asetelta epämääräisesti toisiinsa nähden, mutta kuitenkin niin, että syntyi yhtenäinen, murtoviivamainen pinta. Levyt olivat vain 30 mm paksuja ja niissä oli myös RST-kuitua mukana.
Cineum: Arkkitehti Rudy Ricciotti. Näyttävä julkisivu oli rakennettu RST-kuiduilla vahvistetuista kuitubetonilevyistä.
Elokuvateatterin rakennuttajalla oli loppunut rahat kesken ja muutama kallein julkisivulevy oli jätetty kokonaan valmistamatta ja koko katto oli jätetty verhoilematta. Katon verhoilun puuttumista ei huomannut kuin viereisten talojen katoilta. Yksittäisten, varauloskäyntien kohdalla sijaitsevien, julkisivulevyjen puute sen sijaan oli aika ilmeistä.
Cineumin vieressä sijaitsi yliopistorakennus (Université Côte d’Azur, Georges Méliès kampus). Sen runko ja julkisivu oli paikallavalettua betonia. Julkisivu toimi myös kantavana rakenteena. Rakenteet voidaan tehdä selvästi paljon yksinkertaisemmin, jos ei tarvitse käyttää lämmöneristystä.
Yliopiston arkkitehtuurin kruunasi aulan betoninen sisäkatto, joka oli täynnä reikiä akustiikan takia. Erityisen vaikutuksen teki se, että reiät oli saatu aikaan käyttämällä elokuvateatterista tuttuja popcorn-astioita ja limsamukeja. Ne näyttivät olevan satunnaisesti sijoiteltuina, mutta akustiikkasuunnittelija oli mallintanut koko katon ja määritellyt paikat etukäteen.
Rungon valut olivat kestäneet suunniteltua pidempään, koska arkkitehti oli halunnut kaikki putkivedot rakenteiden sisään eikä rakenteisiin tullut lainkaan pinnoitusta. Työn jälki oli hienoa.
Yliopisto (Université Côte d’Azur, Georges Méliès kampus): Arkkitehti Christophe Gulizzi. Runko ja julkisivut paikallavalettua betonia, sisäkaton reikien muotteina oli käytetty popcorn-astioita ja limsamukeja.
Kolmas rakennus oli yliopiston opiskelija-asuntola. Arkkitehti oli suunnitellut siihen kauniisti elementoitavan julkisivun, mutta julkisivu toimi myös kantavana runkona ja maanjäristysmitoituksen takia siitä ei olisi saanut riittävän jäykkää elementein toteutettuna. Sekin oli siis toteutettu paikallavaluna. Lopputulos oli huono, koska kerrosten väliset työsaumat näkyivät selvästi. Asuntola oli toteutettu myös selvästi alemmalla laatutasolla kuin yliopisto.
Opiskelija-asuntola: Arkkitehti Comte & Vollenweider.
fib Symposium
Maanantaina alkoi varsinainen symposium. Kolmen päivän aikana oli pitkälti toistasataa esitystä. Joka aamu oli muutama keynote-luento ja loppupäivä oli jaettu parhaimmillaan seitsemään rinnakkaiseen sessioon, joista sai valita kiinnostavimmat. Seuraavassa muutama poiminta.
Global Warming Potential
Monet esitykset käsittelivät lämmityspotentiaalia (Global Warming Potential, GWP). Lämmityspotentiaalia voisi verrata Suomessa käytettyyn termiin hiilijalanjälki. Asiaa käsiteltiin ilman lämmityspotentiaalin sitomista mihinkään tasoon niin kuin mm. Suomessa on tehty. Sitä käsiteltiin vain asiana, joka vähenee tai kasvaa.
Milanon Yliopiston (Politecnico di Milano) väitöskirjatutkija Laura Corti esitteli lambda-kertoimen, joka näyttää lämmityspotentiaalin ja rakenteen toimivan jäykkyyden suhteen. Tokihan rakenteiden mitoituksessa on muitakin asioita mukana kuin rakenteen jäykkyys, mutta kyllä lambda kertoo jotain oleellista rakenteesta.
Kierrätyskiviaineksen käytöstä oli useita esitelmiä. Mieleen jäi, että vaikka käytettäessä kierrätyskiviainesta betonin puristuslujuus on pienempi, niin sen käytöllä ei ole vaikutusta leikkauslujuuteen.
Rakenneosien uudelleenkäyttö
Uuden rakentamisen sijaan Rob Vergoossen (TU Delft, Alankomaat) esitteli päätöspuun, jonka perusteella rakenneosien uudelleenkäyttöä voi viedä eteenpäin. Siinä korostui tiedon hankinnan tärkeys. Ydinajatus oli, että ihan aluksi kerätään kaikki tieto uudelleen käytettävästä rakenteesta. Tätä tietoa verrataan jokaisessa myöhemmässä vaiheessa rakenneosasta paljastuviin tietoihin.
Young Members Group
fib:n sisällä toimii koko ajan aktiivisemmin Young Members Group (YMG). Sen jäsenet osallistuvat aktiivisesti joidenkin lautakuntien toimintaan. YMG järjesti kaikille maanantai-iltana tilaisuuden, jossa he esittelivät toimintaansa ja jonka yhteydessä muilla oli mahdollisuus tutustua nuoriin jäseniin.
Suomessakin toimii nykyään YMG-ryhmä nimellä BY-Nuoret (fib YMG Finland). Toimintaan voi osallistua kuka vaan betonista kiinnostunut nuori tai uransa alkupuolella oleva henkilö. Koulutustaustalla ei ole väliä.
Seuraavat tapahtumat
Seuraava tekninen neuvosto ja yleiskokous järjestetään 13.-14.6.2026 Lissabonissa, Portugalissa. Heti perään järjestetään fib Congress 15.-19.6.2026 samassa paikassa, joka on päivän pidempi ja muutenkin isompi tapahtuma kuin fib Symposium. Siellä julkistetaan, joka neljäs vuosi annettava palkinto fib Award for Outstanding Concrete Structures 2026. Palkinnossa on kaksi sarjaa ja viimeksi (fib Congress 2022, Oslo) rakennusten sarjassa voittaja oli Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus.
Vuoden 2027 tapahtuma on taas fib Symposium 7.-9.6.2027 Dresdenissä, Saksassa.
